Pienoisnäytelmä: "Anu ja Perheensä Valinnat"
Henkilöt:
Anu: Oikealla näkyvä tyttö
Jouko: Anun isä
Hilkka: Anun äiti
Tomi: Anun isoveli
Mikko: Anun pikkuveli
Näyttämö:
Sovitus perheen olohuoneesta 1970-luvulla. Huoneessa on ruskea sohva, jonka päällä perhe istuu. Seinillä on neutraalit värit, ja huoneessa on lämmin ja kodikas tunnelma.
1. Kohtaus: Alkuasetelma
(Perhe istuu yhdessä sohvalla, keskustellen hiljaa keskenään. Anu, noin 6-vuotias, istuu äitinsä vieressä, katsellen hymyillen pikkuveljeään.)
Anu: (mietteliäästi) Äiti, miksi meidän täytyy aina tehdä niin kuin muut sanovat?
Hilkka: (lempeästi hymyillen) Rakas Anu, joskus meidän on noudatettava sääntöjä, jotta voimme elää sovussa muiden kanssa.
Jouko: (vakavasti mutta ystävällisesti) On tärkeää ymmärtää, että jokaisella on oma roolinsa. Perheemme toimii parhaiten, kun teemme yhteistyötä ja kuuntelemme toisiamme.
Tomi: (innostuneesti) Mutta mitä jos me emme haluaisi noudattaa sääntöjä? Mitä jos haluaisimme luoda omat sääntömme?
Hilkka: (naurahtaen) Se olisi varmasti mielenkiintoista, mutta meidän on otettava huomioon myös muiden mielipiteet ja tarpeet.
2. Kohtaus: Käännekohta
(Anu nousee seisomaan ja katsoo päättäväisesti vanhempiaan ja sisaruksiaan.)
Anu: Mutta eikö meillä ole oikeus päättää itse, miten elämme? Voimme tehdä valintoja, jotka tekevät meidät onnellisiksi.
Jouko: (yllättynyt mutta ylpeä) Anu, olet oikeassa. Meillä kaikilla on oikeus tehdä omia valintojamme. On tärkeää löytää tasapaino omien toiveidemme ja muiden odotusten välillä.
Hilkka: (nyökkääen) Ehkä voimme kaikki yhdessä miettiä, miten voimme tehdä elämästämme vielä paremman, kuunnellen toisiamme ja kunnioittaen toistemme mielipiteitä.
3. Kohtaus: Ratkaisu
(Perhe istuu jälleen alas, tällä kertaa lähempänä toisiaan. He alkavat keskustella uusista ideoista ja unelmista.)
Tomi: (innostuneena) Voisimme järjestää perheillan, jossa jokainen saa vuorollaan kertoa toiveistaan ja unelmistaan.
Mikko: (joka on herännyt ja katsoo hymyillen perhettään) Uu, uu!
Anu: (hymyillen) Ja voimme yhdessä päättää, miten voimme toteuttaa jokaisen toiveet, jotta kaikki olisivat onnellisia.
Jouko: (nyökkää hyväksyvästi) Tämä kuulostaa hyvältä. Yhdessä voimme luoda perheen, jossa jokainen tuntee olonsa tärkeäksi ja rakastetuksi.
Hilkka: (hymyillen) Olen samaa mieltä. Tehdään tästä perinteemme.
(Perhe halaa toisiaan, ja tunnelma on lämmin ja rakkaudentäyteinen.)
Epilogi:
Kertoja (ääni taustalla): Ja näin Anu ja hänen perheensä löysivät tasapainon yksilön vapauden ja yhteisön tarpeiden välillä. Jokainen perheenjäsen sai äänensä kuuluviin, ja yhdessä he loivat onnellisen ja rakkaudentäyteisen kodin, jossa jokainen sai olla oma itsensä.
