Balladi Riikasta ja Anusta, jotka tapaavat Prinssi Bon Jovin

Balladi Riikasta ja Anusta, jotka tapaavat Prinssi Bon Jovin

Oli aika, jolloin musiikki soi, kun Riikka ja Anu, sydän täynnä toivoa loi. Keltaisessa ja mustassa paidass' he kulkivat, Bon Jovin laulut heidän sydämiinsä julkivat.

Kerran kuiskaus kulki kaupungin halki, Bon Jovi, itse rokin ruhtinas, saapuisi talki. "Se on totta!" huusivat tytöt, uskomatta onneaan, ja päättivät nähdä sankarinsa, olipa seon miten vaan.

He pukeutuivat parhaimpiinsa, matka konserttiin alkoi, unelmat täyttivät mielen, sydän riemusta palpoi. Kun konsertti viimein alkoi, he huusivat niin, että tähdetkin taivaalta kumarsi heidän tiin.

Sankari lauloi, lavalla tanssi ja soitti, kun Riikka ja Anu, aivan eturiviin rohkeasti hoitti. Ja sitten tapahtui, mikä uskomatonta oli, Bon Jovi itse, heidän katseensa kohtasi, joka soli.

Kappaleen jälkeen hän viittasi heidät luokseen, sydämet pamppailivat, kuin rumpu tuokseen. "Teidän intohimonne roihu, se minua liikutti," sanoi hän hymyillen, ja hetki oli niin puhutti.

He juttelivat, nauroivat, ja yhteiskuva otettiin, Bon Jovi heille kitaransa nimmarilla kohteliaasti antoi kiitin. "Muistakaa, unelmoinnista ei koskaan luovuta," sanoi tähti heille, ennen kuin jatkoi matkaansa suovuta.

Riikka ja Anu palasivat kotiin, täynnä tarinoita, sydämissään säilytti muiston, joka ei katoa, vaikka harjoita. Ja niin heidän tarinansa, balladina kulki, kun kaksi fania tapasi prinssinsä, eikä se ollut hulki.